tiistai 10. marraskuuta 2015

Matkaraportti: Mexico City - Kotimuseoiden perintö sukupolvien välisen vuoropuhelun edistäjänä

ICOM Suomen komitea ry:n tukemien matkojen raportointia jatkaa nyt Minerva Keltanen.
Raportti DEMHISTin konferenssista "The legacy of house museums promoting dialogue among generations", 18.-23.10.2015, Mexico City/Mexico.


ICOMin DEMHISTin (International Committee for Historic House Museums) konferenssi pidettiin Mexico Cityssä ja aiheena oli kotimuseoiden perintö sukupolvien välisen vuoropuhelun edistäjänä. Hallituksen jäsenet kokoontuivat pitämään kokousta jo sunnuntaina 18.10. kuuluisan meksikolaisen arkkitehdin Luis Barragánin kotimuseoon.

Hallituksen kokouslistan agendana oli budjettiehdotus vuodelle 2016, puheenjohtajan sekä rahastonhoitajan katsaukset, Compiègnen kokouksen loppuraportti ja tulevaisuuden suunnittelu, jonka yhteydessä sain esittää alustavan suunnitelman DEMHISTin ja CECAn yhteiskonferenssista vuonna 2017 Suomessa, mikä otettiin innokkaasti vastaan. Barragànin opastetun museokierroksen ja lounastauon jälkeen pääsimme tutustumaan Museo Nacional de Antropologiaan, joka esittelee Meksikon muinaisia intiaanikulttuureita.

Casa Luis Barragán ja tequila-tarjoilu!
© Minerva Keltanen



Toinen konferenssipäivä: kotimuseoiden perintö


Konferenssin pääpaikkana toimi Museo Casa del Risco, joka oli ollut meksikolaisen keräilijän Isidro Fabelan (1882 – 1964) ja hänen puolisonsa koti. Sen seitsemässä salissa esiteltiin meksikolaista barokkia sekä eurooppalaista keskiaikaista uskonnollista taidetta, yhteen huoneeseen oli rakennettu pelkästään Isidro Fabelan muistoalttari. Konferenssi pidettiin linnanpihalla, jonka taustalla oli ainutlaatuinen kiinalaisesta posliinista ja Talaveran laatoista tehty suihkulähde. Konferenssi oli virallisesti kaksikielinen, kaikki tulkattiin englanniksi ja espanjaksi. Maanantain luentojen aiheina käsiteltiin kotimuseoiden perintöä, mikä motivoi henkilön, yhteisön tai instituution lahjoittamaan kotinsa ja mitä merkitystä sillä voi olla paikalliselle yhteisölle. Japanilainen Chun-Ni Chiu mm. kertoi, että Japanissa vanhat rakennukset ja kohteet eivät saa valtionavustusta, jolleivät ne ole auki yleisölle. Maanantai-ilta päättyi vierailuun Diego Riveran ja Frida Kahlon kotistudiolle.

Kolmas konferenssipäivä: miten kotimuseoita syntyy?


Keskustelu jatkui aiheesta, että mitkä eri seikat ja rakenteet vaikuttavat siihen, että kotimuseoita syntyy. Puhujana oli mm. meksikolaisen Santander-pankin edustaja, joka kertoi miten pankit ovat tukeneet kotimuseoiden syntyä Meksikossa (mm. Frida Kahlon Casa Azul). Aiheesta syntyi paljon keskustelua, sillä taloudellisesti epävarmana aikana myös pankkeja voi mennä nurin, ja miten silloin turvataan kotimuseoiden olemassaolo? Edward R. Bosley esitteli The Gamble Housen tarinan, kuinka omistaja päätti perua talonsa myynnin kuulleessaan kuinka uusi mahdollinen omistaja olisi sisustanut talon uudelleen, ja tällöin omistaja päätti lahjoittaa talon Pasadenan kaupungille.

Luentojen jälkeen vierailtiin Museo Dolores Olmedossa, suurella tilalla rakennuksineen ja eläimineen, jonka lahjoitti meksikolaisen liikenainen Dolores Olmedo kuollessaan vuonna 2002, samoin hän lahjoitti varat sen ylläpitoon. Museossa on esihispaaniset kokoelmat, Diego Riveran teosten kokoelmat sekä suurimmat Frida Kahlon teosten kokoelmat. Tämän jälkeen päästiin vielä tutustumaan Frida Kahlon kotimuseeon, Casa Azuliin Coyoacanissa, jossa oli erikoisnäyttely Frida Kahlon käyttämistä vaatteista.

Neljäs konferenssipäivä: kotimuseoiden haasteet ja merkitykset


Konferenssi jatkui aiheesta kotimuseoiden haasteista ja merkityksistä tuleville sukupolville. Päivän kiinnostavin luennoitsija oli Denise Maior-Barron, joka kertoi omasta väitöskirjatutkimuksestaan Petit Trianonista ja Marie-Antoinettesta, ja kuinka kävijätutkimukset paljastivat, että Sofia Coppolan tekemä filmi Marie-Antoinettesta ja populaari mielikuva hallitsivat kävijöiden odotuksia niin, että macaron-leivokset ovat kokeneet uuden renessanssin.

Viimeinen virallinen konferenssipäivä päättyi juhliin Casa de la Bola –museossa, joka oli meksikolaisen aristokraatin, Don Antonio Haghenbeck y de la Laman perustama vuonna 1984. Don Antonio kierteli maailmaa useissa museoissa, linnoissa ja palatseissa, ja hän sai ajatuksen oman talon rakentamisesta ja sisustamisesta menneen maailman tyyliin. Museossa pidettiin vielä DEMHISTin jäsenten kokous, ja sain vielä kerran esitellä ideaa konferenssista Suomessa vuonna 2017, mikä sai kannatusta ja aplodit!

Viides konferenssipäivä: Teotihuacán ja Kuun pyramidi


Koko päivän retki maailmanperintökohde Teotihuacániin oli matkan ehdoton kohokohta! Teotihuacánia pidetään ensimmäisenä suunnittelun tuloksena syntyneenä mesoamerikkalaisena kaupunkina (harmonia, järjestys, arkkitehtoninen tyyli, kadut, viemäriverkko jne.), mikä erottaa sen muista samanaikaisista asutuksista. Kaupunki perustettiin n. 1. vuosisadalla eKr. ja se tuhoutui n. 650 jKr. monen syyn - mm. taloudellisen, poliittisen ja ekologisen – takia. Kiipeämisen Auringon ja Kuun pyramidien huipulle saivat ennen muinoin suorittaa vain lähinnä papit puhdistautumisriittinä. Kiipeäminen helteessä yli 2100 m korkeudessa korkeita ja kapeita kiviportaita pitkin oli ainutlaatuinen kokemus, jonka jälkeen tuntuikin henkisesti puhdistautuneelta!

Kuun pyramidin huipulta näkymä kohti Auringon pyramidia, Teotihuacán.
© Minerva Keltanen

Kuudes ja viimeinen konferenssipäivä


Viimeiset kohteet ennen lentoa ja Patricia-hurrikaania! Diego Riveran huikeat freskot Palacio Nacionalessa ja Naamio-aiheinen näyttely, Templo Mayorin rauniot, Palacio Postal ja Palacio de Bellas Artes. Adios y muchas gracias, Mexico!


Minerva Keltanen,
Näyttelypäällikkö
Suomen kansallismuseo


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti