perjantai 4. elokuuta 2017

ICOM uuden aikakauden alussa. Kuulumisia hallinnollisista vuosikokouksista osa 1

ICOMin tämän vuoden yleiskokous 7.-9. kesäkuuta tarjosi Pariisiin kerääntyneille järjestöaktiiveille positiivisen yllätyksen. Varsinkin ICOMin toimintaa jo aiemmilta vuosilta tuntevat havaitsivat selvästi ilmassa leijuvan positiivisen muutoksen ja innostavan ilmapiirin.


Kuva: Eero Ehanti

ICOMin yleiskokous tarkoittaa käytännössä kolmen päivän ajan lukuisia kokouksia, talouden ja toiminnan seurantaa sekä raportointia ICOMin moninaisesta toiminnasta. Suuri osa ajasta kuluu, kuten järjestötoiminnassa yleensäkin, hallinnollisiin ja organisaation toimintaan liittyviin asioihin. Museoalan sisältöihin paneutuminen tapahtuukin ensisijaisesti ICOMin kansainvälisten komiteoiden konferensseissa, joita järjestetään vuoden jälkipuolella ympäri maailmaa. Mutta vaikka hallinnolliset asiat vievätkin yleiskokouksien ajasta suurimman osan, riittää tilaisuuksia onneksi myös ajatusten vaihtoon ja keskusteluun monikansallisen kollegajoukon kanssa.

Tämän vuoden yleiskokoukselle antoi erityisen leimansa se, että ICOM on saanut johtoonsa uuden työparin. Presidentti, turkkilainen Suay Aksoy, valittiin tehtäväänsä vuonna 2016 kesällä ja vuoden 2017 alussa ICOMin pääjohtajan tehtävässä aloitti aiemmin järjestön rahastonhoitajan toiminut itävaltalainen Peter Keller.

Kuva: Eero Ehanti
Suureksi iloksemme saatoimme todeta, että uusi johto on aloittanut järjestössä myös uuden aikakauden, joka perustuu avoimuudelle, läpinäkyvyydelle ja yhteistyölle. Presidentti ja pääjohtaja ovat päättäväisesti lähteneet edistämään ICOMin kehittämistä ja uusiutumista, mikä koskee mm. ICOMin sihteeristöä ja järjestön yhteisiä työtapoja, mutta ennen kaikkea jäsenistön osallistamista järjestön toiminnan kehittämiseen ja tulevaisuuden visiointiin.

Saimme myös kuulla, että ICOM tulee toimimaan aktiivisesti kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden vietossa vuonna 2018 ja kansallisia komiteoita kannustettiin kehittämään omia projekteja aiheeseen liittyen.

Viimeisen kokouspäivän koko jäsenistölle avoimessa General Assemblyssä ja sitä seuranneessa Extraordinary General Assemblyssä  hyväksyttiin ICOMin sääntöihin (Statutes) pienehköjä muutoksia 97% äänienemmistöllä.  Erillinen hallinnon uudistamiseen keskittynyt työryhmä oli valmistellut esityksen, jonka perusteella muutokset tehtiin.  Jos jäsenmaalla ei ole omaa kansallista komiteaa, voi jäseneksi hakeva jatkossa anoa jäsenyyttä suoraan sihteeristöltä. ICOMin hallitus voi myös olla eri mieltä kansallisten komiteoiden antamien  jäsenhakemuspäätösten kanssa, ja sillä on lopullinen sana. Kansallisen komitean voi vastedes muodostaa vähintään kahdeksasta jäsenestä.

ICOMin hallituksen jäsenen Carina Jaatisen puheenvuoro. Kuva: Eero Ehanti


Kansainvälisten komiteoiden tulevaisuus

Esimerkkinä uusista aloitteista mainittakoon, että kansainvälisten komiteoiden tulevaisuutta pohtimaan perustetaan syksyllä työryhmä, jonka tehtäviin sisältyy tulevaisuusstrategian laatiminen ja komiteoiden toimintaa helpottavien työkalujen kehittäminen. Kansainvälisten komiteoiden kiinnostavuus ja relevanttius museomaailman silmissä on ICOMin kohtalon kysymys. ICOMin merkitys jäsenistölleen kiteytyy nimenomaan kansainvälisten komiteoiden toiminnassa. Yhteinen näkemys onkin, että on korkea aika tarkastella yhdessä sitä, kuinka komiteoiden kokonaisuutta, rooleja ja tehtäviä tulisi kehittää, jotta ICOM pystyy vastaamaan jäsenistönsä tarpeisiin. ICOMin hallituksen jäsen Carina Jaatinen alusti aiheesta sekä kansallisten että kansainvälisten komiteoiden omissa kokouksissa, ja hän osallistuu tulevaisuustyöryhmään ICOMin hallituksen edustajana.

Kansallisten komiteoiden keskustelua

Kansallisten komiteoiden puolella pohdittiin jälleen kerran museoammattilaisen määritelmää ja sitä kuka on oikeutettu ICOMin jäsenyyteen. Selkeistä ja yhtenäisistä jäsenyyttä koskevista säännöistä (Statutes) huolimatta monissa maissa on edelleenkin käytäntönä pyytää suurempaa jäsenmaksua niiltä jäseniltä, jotka työskentelevät perinteisen museoalan ulkopuolella, mutta jotka kuitenkin toimivat museoalan hyväksi. Esimerkkeinä mainittakoon lavastajat, turvallisuusalan työntekijät museoissa tai vaikkapa arkkitehdit. Sveitsi hyväksyy jäsenikseen henkilöt, joiden ammatillisuus koostuu vähintään 30 % museoalan työtehtävistä. Koska keskusteluille oli jälleen kerran varattu liian vähän aikaa, jäsenasioita varten päätettiin perustaa työryhmä, joka tulee muun muassa pohtimaan voidaanko museoissa vapaaehtoisina työskenteleviä hyväksyä jäseniksi, kuinka kontrolloida pysyykö jäsenistö museoalan työtehtävissä ja miten toimia niiden jäsenten kanssa, jotka eivät valmistumisen jälkeen ole vielä löytäneet oman alan työtehtäviä, mutta kuitenkin alalle ennemmin tai myöhemmin päätyvät.

Kansalliset komiteat keskustelivat lyhyesti lisäksi alueellisten yhteenliittymien (Regional Alliances) roolista ja mahdollisista päällekkäisyyksistä, kuinka mahdollisimmat useat jäsenet saataisiin kiinnostumaan kansainvälisistä komiteoista ja siitä, kuinka kaikkien asiakirjojen tulisi olla saatavilla ICOMin kolmella virallisella kielellä ranskaksi, englanniksi ja espanjaksi.

Sveitsiä kiinnosti kansallisten museoliittojen ja kansallisten ICOM komiteoiden yhteistyö, mahdollinen kilpailuasetelma sekä hyvät käytännöt, koska siellä nämä kaksi tahoa ovat sulautuneet yhteen.  Eero Ehanti kertoi Suomen vastaavien tahojen toimivasta yhteistyöstä erityisesti vuotuisten museopalkintojen ja museogaalan osalta, konferenssien järjestämisessä sekä kansainvälisen museopäivän vietossa.

Keskusteluissa heijastui myös joidenkin jäsenmaiden tarve korostaa oman maan pienuutta suhteessa suureen jäsenmäärään. Jäsenmäärältään vähäisten maiden edustajat toivoivat enemmän keskustelua toisten samassa jäsenistön kokoluokassa toimivien maiden kesken

ICOMin presidentti Suay Aksoy puhuu iltavastaanotolla. Musée Cernuschi, Pariisi. Kuva: Eero Ehanti

Tälläkin kertaa Pariisissa keskusteltiin valtavasti ja eri kokoonpanoilla kokousten ja työpajojen muodossa sekä, ehkä tärkeimmin, kahvitauoilla ja iltavastaanotolla myöhään yöhön. Kuultiin myös hyvä keynote-puheenvuoro, jota käsiteltiin jo aiemmassa postauksessa. Nämä kesäkuiset tapaamiset ovat ainoa kerta vuodessa, kun kaikki yli 120 kansallista ja 21 kansainvälistä komiteaa kohtaavat ja tapaavat koko järjestön johdon ja käytännön asioita hoitavan sihteeristön. Läheinen yhteydenpito viimeksi mainittuun on meille kansallisen komitean hallituslaisille todella tärkeää ihan käytännön asioiden hoidonkin kannalta.

Iltavastaanotolla. Musée Cernuschi. Kuva: Eero Ehanti

Ensi viikolla julkaisemme Pariisin kuulumisista toisen postauksen, jossa kerromme muun muassa uudesta jäsenrekisteristä ja ajankohtaisista työpajoista.

Eero Ehanti, Carina Jaatinen, Wiktoriina Hurskainen ja Maija Ekosaari

1 kommentti:

  1. Kiitos hyvästä raportista. Suuntahan vaikuttaa hyvältä. Hienoa työtä ja erityisesti menestystä Carinalle järjestön tulevaisuuden pohdinnoissa.

    VastaaPoista